Napapiirin seikkailija

Ylläs – Levi – Ylläs – pitkä hiihtolenkki

Aina välillä on hyvä tehdä pitkä lenkki. Viime lauantaina sain kaverin kunnon pitkikselle, ja hiihdimme suunnitellusti Ylläkseltä Leville ja takaisin. Matkaa tuli mukavat 106 kilometriä.

Ylläksellä on ollut pitkään kylmää ja kuivaa. Samalla viikollakin oli vielä joinakin päivinä päivällä pakkasta melkein 20 astetta, ja öisin lähes -30. Viikonlopuksi lupasi onneksi lauhempaa. Lumi on ollut todella nihkeää kuivan pakkasen vuoksi, joten luiston vuoksi toiveena oli, että lauhtuisi mahdollisimman paljon ja moni hiihtäjä olisi liikkeellä saman päivänä. Lähdimme Äkäslompolosta klo 9 aamulla vienossa auringonpaisteessa kohti Kesänkijärveä. Pakkasta oli -12 ja edessä pitkä lenkki.

Aamulla aurinko pilkahteli. Mieli oli valoisa, eikä matka vielä painanut.

Pitkässä hiihdossa kannattaa minusta minimoida kantamukset, jotta vauhti pysyy hyvänä, ja lenkki nopeana. Mitä kauemmin menee, sitä enemmän tarvitsee tavaraa mukaan, ja mitä enemmän on selässä, sitä hitaammaksi vauhti käy edelleen. Mukanani oli juomavyö, missä oli juoman lisäksi rahaa ja pankkikortti, tulitikut, avaruuslakana, suklaata ja puhelin. Sinne mahtui myös kelin lämmetessä riisumaan toisen ohuen paidan ja vuorihanskat lobstereista.

Alkumatkan menoa

Reitti näkyy kartalla sinisellä.

Pidimme lyhyitä juomataukoja tasaisin välein. Yleensä jossain ”kohteessa”, mutta laavun tms puuttuessa myös ihan reissun päällä.

Luisto oli ihan hyvä, mutta ei loistava. Hiihdimme Kesänginkeitalle ja siitä Latvamajalle. Tässä pidimme ensimmäisen pienen vessa ja juomatauon. Aikaa oli mennyt noin 45 minuuttia, eikä latukahvila ollut vielä edes avautunut. Latvamajalta jatkoimme suunnitelman mukaan kohti Pyhäjärveä. Ajatus oli kiertää mahdollisuuksien mukaan lenkki siten, että palaisimme eri reittiä takaisin. Pyhäjärvellä pidimme seuraavan tauon, vähän juomaa ja suklaata, en käyttänyt vielä edes suksia pois. Pyhäjärven yli, kahden kilometrin matkalla ei mene latukoneen jälkeä, vain erämaalatu.

Pyhäjärvelle asti reitti on verrattain tasaista. Lykittyämme järven toiseen päähän, kello oli 11. Keskivauhti oli vajaa 15 km tunnissa, ja pitkä lenkki kohta puolessa välissä. Aakenusta ohittaessa alkavat nousut. Aakenuksen laidassa latu kulkee ensin kunnolla ylös ja laskee sitten alas tienvarteen. Nämä ladut ajetaan yleensä torstaisin, ladulla oli edellisenä yönä satanut pari senttimetriä lunta. Tässä on myös suurinpiirtein matkan puoliväli käsillä. Ilma oli jo lämmennyt selvästi.

Aakenuksen ohituksen jälkeen valitsimme vasemmalta puolelta Leviä lähestyvän reitin, missä ylitettiin Homevaara. Reitti on lyhin, mutta siinä on enemmän nousua. Ylämäkeä lähestyvillä soilla riisuin toisen paidan pois. Aurinkokin vilahti.

Homevaara tarjoili nousua ja hienoa tykkymaisemaa.

Levin puolella

Homevaara nousi ylös yllättävän kivuttomasti. Ylämäen jälkeen oli mukavaa vaihtelevaa matkantekoa, ja pitkä alamäki Muusan tuvalle. Asuin vuoden Levillä lähes 15 vuotta sitten. Edelleen kuitenkin Levi, ja erityisesti sen hiihto-pyöräily ja juoksumaastot tuntuvat kuin kotiin tulsisi. Niin nytkin. Muusan tuvalle lykkiessä oli nostalginen olo. Ihmisiä tuli vastaan harvakseltaan, alle kymmenen ennen Merkkisen kaltiota.

Levin tienoilla latukahvilat ovat somia kioskeja. Eivtä aivan vastaavia lukaaleja kuten vaikka Kesänginkeidas tai Aurinkotupa Ylläksellä..

Emme olleet pitäneet vielä yhtään kunnon evästaukoa, emmekä saaneet juomatäydennystä. Odotimme Merkkisenkaltiolle saapumista, ja omassa suussanikin jo lähes maistui vastapaistettu sokerimunkki. Merkkiselle saapuminen oli kuitenkin pettymys: kioski olikin poikkeuksellisesti kiinni. ei munkkeja, eikä lisäjuomaa siis. Matkaa Leville on tuosta enää vajaa 10 kilometriä, joten se sinniteltiin vanhoilla vauhdeilla.

Levillä olimme jo yhden jälkeen iltapäivällä. Vauhti oli ollut ihan hyvää, vaikka kuvaaminen aiheuttikin pysähtelyä. Kaarsimme Myllyn Äijään pitsalle. Puolikas pitsa ja puolilitraa colaa olivat sopiva välieväs. Täydensimme myös juomaleilit enne paluumatkalle Immeljärven ylitykseen lähtöä.

Paluumatkalle

Kätkänlaavu on lähestulkoon samalla kohdalla, missä Merkkinen, mutta vain Kätkätunturin toisella puolella.

Koko matkan paras luisto oli paluumatkalle lähtiessä Leviltä Immeljärven jäällä. Siinä oli hiihdetty niin paljon, ja tuuli puhalteli maukavasti selän takana. Aloitimme paluumatkan kahdelta iltapäivällä. Ensimmäinen 10 kilometriä Kätkän laavulle meni todella nopeasti ja helposti.

Kätkän jälkeen alkoi reissun mitään sanomattomin osuus. Vaihtelevasti suota ja kumpuilevaa maastoa. Soilla tuuli puhalteli välillä vastaan, ja hiihtämisessä oli paikoin työtekemisen makua.

Halusimme ehtiä Aakenuspirtille evästauolle ennen kuin se menisi kiinni klo 16. Tylsien soiden ylityksissä makustelin suussani colaa. Aakenuspirtin pihaan kaarsimme heti puolen jälkeen. Tämä latukahvila tarjosin monenlaista leivonnaista. Söin hillapiirakkaa, join colaa ja teetä. Tästä olisi ollut mahdollista lähteä kiertämään Aakenus tuttua reittiä, mutta päätimme vaihtelun vuoksi kiertää sen Totovaaran kautta.

Pari suonylitystä tuntui jo työnteolta.

Aakenuspirtiltä Totovaaralle oleva väli vei ensin mukavasti tienpohjaa. Maisemat olivat pusikkoa heti sen jälkeen kun Aakenus itse oli hävinnyt näkyvistä. Kevyt pätkä loppuikin sitten nuivaan hivuttavaan ylämäkeen tunturin rinteellä. Noin 10 kilometrin jälkeen saavuimme Totovaaran risteykseen, ja pääsimme jatkamaan oikeasti ylämäkeen.

Loppumatkan onnekas hairahdus

Ylämäki kesti ensimmäisen kolme kilometriä aikalailla suoraa puskemista. Luisto tuntui jokseenkin olemattomalta, mäki loppumattomalta. Ylhäällä olevaata risteyksestä päätimme jatkaa vielä mäkeä ylös, vahingossa tosin. Mäki jatkui vielä tästäkin hyvän matkaa. Nousimme puolivahingossa Haavepalon päälle. Näkymät kuitenkin saivat unohtamaan ylämäen. Haavepalon päältä näkyi kaikki alueen tunturit, Aakenus, Lainio, Kesänki ja Ylläs.

Haavepalolle vielä ylämäki oli reunustettu tykkylumipuin. Päivä alkoi jo hämärtämään.

Vähitellen alkoi hämärtää. Kello oli jo yli viisi. Laskimme vielä ihan ok näkyvyydellä alas. Loppumatka olisi pelkkää tasaista. Lisäsimme vaatetta ja söimme Villen kämpällä evästä. Paluumatka vei Latvamajalle, joka oli jälleen kiinni. Siitä viimeinen väli oli Kesänginkeitaalle ja Kesänkijärven yli Äkäslompolon kylälle. Järvellä lykimme jo pimeässä.

Lenkki oli todella onnistunut. Tämä oli itselleni noin kuudes 100km:in hiihto. Pari on tullut Napapiirin hiihdossa, ja loput omaehtoisin lenkein. Tämä oli kaikista satasista helpoin, vauhti oli rauhallista alussa, eikä matka painanut mahdottomasti lopussakaan. Nyt olisi hiihtoa voinut vielä jatkaa pitkään.

Matkaa kertyi 106 km – tämä riippuu valitusta reitistä.
Hiihtoaika oli 7 tuntia ja 45 minuuttia, kokonaisaika pitsataukoineen vajaa 10 tuntia. Luistellen luonnollisesti, keskinopeudeksi tuli 13 km tunnissa.

Muistan ensimmäsien sataseni samalla reitillä vuosia sitten. Silloin usko oli loppua totaalisesti, ja sain hämärässä kiskottua itseni Kotamajalle, mistä vain alamäen voimalla pääsin perille.

Hyvin tuli syötyä lenkin aikana, mutta siitä huolimatta yritin tankata illala kunnon ruualla, leivällä ja banaaneilla. Vähän suklaatakin jäi iltapalaksi.

Tämä pitkä lenkki oli hyvä pk-treeni, vaikka olikin ylipitkä. Rasitus ei noussut liian suureksi. Erityisesti lenkki palveli tulevaa Lapponian Karran huikosta. Lisäksi myös kesän pitkissä kisoissa on tiedossa paljon nousumetrejä. Lapissa hiihtämällä saa aina myös mäkitreeniä ja vahvuutta nousuihin. Suosittelen.

 

Mainokset
This entry was published on maaliskuu 20, 2018 at 9:20 pm. It’s filed under Harjoittelu and tagged , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink. Follow any comments here with the RSS feed for this post.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: