Napapiirin seikkailija

Polkujuoksu Aakenuksella

Aakenus on kaikessa komeudessan yksi hienoimmista tuntureista. Se on banaanin muotoinen, ja seisoo ylhäisessä yksinäisyydessään. Alustaltaan se on melkoinen rakkasimulaattori. Aakenus oli viime lauantain pitkän polkujuokslenkin kohde.

Hyviä lähtöpaikkoja Aakenukselle on Totovaaran pirtti ja Pyhäjärven ranta. Valitsimme jälkimmäisen. Halusimme juosta Aakenuksella kierroksen, osittain lakea ja osittain alempaa metsäpolkuja. Suunnittelimme reitin, jossa menisi sopivasti useampi tunti. Mukaan lähti pienet juoksureput, evästä, juotavaa, kuoritakki, kartta, kompassi ja avaruuslakana puhelimien lisäksi.

Aakenus on oikea tunturi, missä keli voi vaihtua nopeasti, ja avunsaamisessa menee tunteja. Ilman mitään varusteita sinne ei kannata lähteä juoksentelemaan.

Aakenuksella on oikeastaan kolmenlaista uraa. Aakenuksen laki on hyvin rakkaista kumpuilevaa uraa. Aakenuksen reunat ovat metsäistä polkua, joka on juurakkoista ja kivistä, sekä usein pehmeää. Aakenuksen sisäpuolella avautuu Moloslehto isoine soineen. Suolla reitit kulkevat pitkoksia pitkin.

Pyhäjärven parkkipaikalta lähdimme nousemaan ylöspäin latu-uraa pitkin. Maasto oli paljon tavallista kuivempaa täälläkin. Metsän seassa polku mutkitteli, ja nousi oikeastaan huomaamatta niin, että olimmekin pian puurajan yläpuolella. Maisemat avautuiva siitä heti. Näkymä aukeni sekä Pallaksen keroille, että Ylläksen suuntaan.

 Ylämäet kävelimme suosiolla. Puurajan yläpuolella mäki loiveni mutta alusta oli niin rakkaista, että valtavasti juoksuaskelia ei otettu. Ja tietysti maisemia piti ihalla säännöllisin väliajoin. Huipulla tuuli, eikä ollut valtavan kuuma, mutta toisaalta pitkähihaisella tarkeni hyvin. Keli oli siis loistava.

Siitä huolimatta, että Aakenuksen laki on todella kivinen, on se vielä kivisempi eteläisimmältä huipulta. Siihen asti alusta on rakkaa, mutta Vasalen ympräiltä se on pirunpeltoa. Tämän vuoksi jätimme tunturin laen sen taitteessa, kurun kohdalla. Jatkoimme Aakenusken ulkolaidalle. Jos Aakenuksen laki on todella pitkä, on sen ulkolaita vielä pidempi Joskus hiihtäessä ja maastopyöräillessä sitä pitkin matka on tuntunut loputtomalta. Nyt lähdimme teknistä polkua kohti Junkers Ju:n hylkyä ja Nilitsan kotaa.

Maisema Aakenukselta Levin suuntaan.

Maisema ei tästä huonontunut, vaan avautui hienosti Levin suuntaan. Kota jäi meiltä huomaamatta, ja evästauko pitämättä. Itsellä alkoikin olla jo melko nälkä tässä vaiheessa. Lyhyiden pikaeväiden siivittäminä päätimme Totovaaran lähellä jatkaa ylös rinnettä, ja Vasalen yli Moloslehdon Porokämpälle. Tämä rinne on sama, missä olimme pari talvea sitten perheen kanssa laskemassa offia. Samalla olimme kieroksemme puolessa välissä.

Vasalaki on päältä huonokulkuista, mutta Ylläksen puolella rinnettä jo yllättävän hyvää polkua. Nopeasti saavutimme Porokämpän. Kämppä on tuttu, olen siellä yöpynyt useaan otteeseen talvella. Porokämpällä otimme lähteestä lisää juomaa ja söimme eväsleivät.

Vasalaelta lähtevä reitti on vähän haastavaa. Ei ole aivan ideaalia juoksulenkin alustaksi.

Alkuperäinen ajatus oli palata Pyhäjärvelle alakautta, suon yli pitkoksia pitkin. Tämä olisi ollut tasainen reitti, lähinnä alamäkeä, loppumatka ehkä vähän tylsää latu-uran polkua. Ajauduimme kuitenkin kämpältä lähdettäessä huomaamatta ylöspäin johtavalle polulle. Näin tasamaan juoksu vaihtui jälleen rakkaiseen lakeen. Maisemat kyllä palkitsivat edelleen. Loppumatkasta laskeuduimme Pyhäjärven länsipäähän, ja juoksimme järven rantaa parkkipaikalle auton luo.

Moloslehtoon päin reitti on hyväkulkuista. Taustalla näkyy Ylläs.

Juoksuaikaa meillä tuli yhteensä 4,5 tuntia. Matka oli reilut 26 kilometriä, nousua reitillä oli lähes 800 metriä. Syke heilui välillä korkeallakin, mutta toki pääosin peruskestävyyden puolella. Polar piti harjoitusta minulle erittäin rankkana, ja laskeskeli palautusajaksi 1,5 vuorokautta. Tuntuma jaloissa oli lenkin jälkeen hyvä, ei yhtään väsynyt, mutta lenkin lopussa juostessa matka kyllä jo vähän tuntui. Hyvä harjoitus tulevia pitkiä seikkailukisoja ajatellen.

Aakenus ja sen vaellusreitit näkyvät kaikissa alueen vaelluskartoissa. Ne toimivat hyvänä pohjana juoksureissujen suunnittelulle. Jos alueella haluaa juoksennella pidempään, voi Pyhäjärven tuvalla yöpyä. Myös Porokämpällä on mahdollista yöpyä, mutta se on lähtökohtaisesti vaatimattomampi. Aakenus on helppo saavuttaa, ja vaikka se on iso tunturi, on sen ulkoreunoilta lyhyt matka tielle ja sivistyksen pariin.

 

 

Mainokset
This entry was published on kesäkuu 18, 2018 at 7:39 pm. It’s filed under Harjoittelu and tagged , , , , , , . Bookmark the permalink. Follow any comments here with the RSS feed for this post.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: