Lähtö Hämeenlinnaan kisaamaan oli tavallista tiukemmassa. Saavuin lomareissulta kotiin Rovaniemelle vasta keskiviikkona aamupäivällä, ja ajamaan kohti Hämeenlinnaa oli lähdettävä viimeistään perjantaina aamulla. Parini Prittisen Juha epäili sairastuneensa, minkä vuoksi venytin viimeiseen asti lähtöä. Lähtömerkki kuitenkin välähti ja pakkasin kovalla rytinällä varusteet perjantai aamuna.
Oma pyöräni on tällä hetkellä rikki, runko murtui ja uuttaa vielä odotellaan. Juha sai meille molemmille testipyörät kisaan lainaan Parolan pyörähuollosta. Lainaan saatu 29 tuuman Trek käytännössä pelasti kisan osaltani. Pyörä osoittautui testilekillä oikein oivaksi peliksi, tukevaksi alamäissä ja sopivaksi asfalttipätkillä.
Kisa oli ennakoitu niin lyhyeksi, noin 4,5-5 tuntia, että en ottanut itselle reppua selkään ollenkaan. Pakolliset varusteet laitettiin Juhalle juoksuliiviin. Minulle pyöräpaidan taskuun lähti lötköpulloon puretut geelit (4 kpletta) sekä pyörään yksi juomapullo ja geelikarkkeja. Näin lyhyt kisa on melkein mentävä geeleillä, vaikka mielummin liputankin hunajan puolesta.
Kisasimme miesten sarjassa, koska sekasarja oli lyhennetty. Halusimme hupia koko rahan edestä. Usein myös osanottajia on paljon vähemmän, toki tällä kertaa sekasarjassakin oli hienosti porukkaa.
Kilpasarjojen GPS-seuranta kisasta löytyy täältä.
Kisan lähdöstä kaikki sarjat suuntasivat porukkaa letkauttavalle juoksukierrokselle. Alle puolenkilometrin juoksun jälkeen kokosimme palapelin. Tästä lähdimme yhtäaikaa Team Örnin kanssa kisan kärjessä melomaan. Melonnassa tuuli jonkun verran. Ohjasin takan, ja Juha oli moottorina edessä. Aika pian tipuimme Örnin kyydistä. Melonnan rasti vei meidät Hämeenlinnalle, missä juostiin noin kilometrin mutka leimaamassa rasti linnanpihalla. Olimme pari minuuttia perässä, ja seuraava oli ehkä kolmisen minuuttia meidän perässä.
Melonnan viimeisellä kolmanneksella Omjakonin pojat tulivat odotetusti ohi. Pääsimme heidän peesissään mukavasti sivuaaltojen lyödessä rantaan. Örnin joukkue oli ottanut prologin tehtävästä sakon, ja liittyi vielä meidän seuraamme vaihtoon. Nopealla vaihdolla siirryimme pyörille.
Pyöräily vei aluksi rantareitin pyöräteitä kovavauhtisesti pari ensimmäistä rastia. Kuljimme Omjakonin kanssa yhtämatkaa, Team Örn tipahti välittömästä peesistä hiukan perään. Todella sujuvalla suunnistuksella puikkasimme metsään. Reitti kulkikin tämän jälkeen pääosin polkuja ja ulkoilureittejä. Paria rastia haimme, ja yhdelle tunkkasimme hidasta reitinvalintaa. Siinä saimme Örnin kantaamme.
Alun pyörärastit veivät meidät armeijan testiradalle. Siellä ensimmäinen tehtävä oli pyöräsuunnistus, Ryntäsimme ilman ohjetta juoksemaan, kunnes meidät onneksi huudettiin takaisin Näissä tilanteissa vaihto on 95%:sti jalalle, minkä vuoksi kukaan meistä ei tajunnut itsestään, että kyseessä on pyöräsuunnistus. Hyvä kuitenkin niin. Pyöräsuunnistuksessa matkalle sattui myös muutama mäki. Suunnistusken jälkeen menimme tekemään esteradan kaikki kolmejoukkuetta kasassa. Radalla tipuimme selvästi kolmanneksi, itsellä ei oikein ollut iskua rataan, vaikka se ihan hyvin läpi menikin.
Tässä vaiheessa kuuman päivän myötä juomat olivat jo loppu. Suuntasimme matkalle osuneelle grillille täyttämään pullot. Asfalttipyörälyn varteen oli laitettu kaksi questia, leimaus järvellä, foamin avustuksella, sekä armeijan henkinen rata hiekkasäkkiä kantaen. Molemmissa olimme nopeita, erityisesti foamilla kelluskelu sujui hyvin. Näimme molemmissa paikoissa edellä lähtevät tehtävään tullessa, ja poislähtiessä sitten takanatulevat. Neljänneksi peräämme oli noussut Premiumsport.fi
Questien jälkeen reitti vei jälleen metsään. Palasimme kohti kisakeskusta polkuja ja latupohjia pitkin. Vlillä polku oli nin pieni, että epäilin reitinvalinnan olevan huono. Lähellä kisakeskusta huomasimme nousseemme kärkeen. Pienistä poluista huolimatta olimme tulleet muita nopeampaa. Nopealla vaihdolla lähdimme viimeiselle juoksu- ja suunnistusosuudelle yhdessä Örnin ja Omjakonin kanssa. Aika pian joukkuun liiitty myös seka-sarjan johdossa kulkeva Hiiltomiehet. Heillä oli ollut pari rastia pyöräilyosuudella vähemmän.
Hämäläisen rääseikön myötä päädyimme Aulangon näkötornille vieville rappusille. Tässä Premiumsport nousi ohitsemme, ja kisan kärkeen. Omjakon kulki kuitenkin aivan lähellä edessämme. Raput ylös, leimaus ylhäällä ja samaa reittiä takaisin alas. Näkötornin jälkeen matka jatkui hakemalla tornista näkynyt rasti, sekä suuntaamalla pääosin polkuja noudatellen suunnistusken loppuosaan. Seuraavalle rastille Omjakon jatkoi oikealle kummun toiselle puolelle. Sen jälkeen en heitä enää nähdyt. Premiunsport ja Örni menivät myös menojaa. Hiiltomiehet hävisivät kokonaan näkyvistä, kun tuskailimme kramppien kanssa ehtken. Juomaa tällä osuudella meillä ei juurikaan ollut mukana, ja kuuma teki tehtävänsä. Itse olisin kaivannut suolaa.
Tasaisella sykkeellä juoksimme maaliin. Vasta maalissa tajusin, että olimme tulleet kolmanneksi. Omjakon oli pummannut suunnistuksen yhtä rastia.Keikuimme siis kisassa kärkikamppailussa sijoilla 1-2 pääosan kisasta. Tipuimme lopun suunnistuksen alussa sijalle neljä, mutta sieltä noustiin vielä pallipaikalle.
Tulokseen pitää olla tyytyväinen. Tärkeintä kisassa oli kuitenkin hyvä fiilis, joka siitä jäi. Lähtö Puolaan, kauden toiseen pääkisaan on jo viikon päästä. Sitä ennen oli hyvä saada vähän kovempi treeni ja hyvä tuntuma omaan kuntoon.
Tarkempiin tuloksiin pääsee tästä.
Tälle kesälle on vielä tiedossa multisport-kisoja, kalenterin voit katsoa tästä.
Napapiirin seikkailija 